Tietoruutu: WHO: n 10 tärkeintä painopistealuetta

WHO:n ja sen kumppaneiden huomiota vaativat vuonna 2019-2024 esimerkiksi seuraavat 10 ongelmaa

Ilmansaasteet ja ilmastonmuutos
Yhdeksän kymmenestä ihmisestä maailmassa hengittää joka päivä saastunutta ilmaa. WHO pitääkin ilmansaasteita merkittävimpänä ympäristöstä johtuvana terveysriskinä vuonna 2019. Ilmassa olevat mikroskooppiset saastuttavat aineet voivat läpäistä hengitystiet ja kulkeutua verenkiertoon sekä aiheuttaa vaurioita keuhkoihin, sydämeen ja aivoihin. Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, joiden takana voi olla esimerkiksi syöpä, aivohalvaus tai sydän- tai keuhkotauti. Noin 90 prosenttia näistä ennenaikaisista kuolemista tapahtuu matalan tulotason tai keskitulotason maissa, joissa liiketoiminta, liikenne ja maatalous sekä kotitalouksien käyttämät alkeelliset liedet ja polttoaineet tuottavat paljon päästöjä.

Krooniset sairaudet
Ei-tarttuvat taudit, kuten diabetes, syöpä ja sydäntaudit, aiheuttavat yli 70 prosenttia kaikista kuolemista maailmanlaajuisesti eli niihin menehtyy yhteensä 41 miljoonaa ihmistä. Luvussa ovat mukana ne 15 miljoonaa ihmistä, jotka menehtyvät ennenaikaisesti 30–69-vuotiaina. Yli 85 prosenttia näistä ennenaikaisista kuolemista tapahtuu matalan tulotason tai keskitulotason maissa.

Sairauksien yleistymiseen vaikuttavat viisi riskitekijää ovat tupakointi, fyysisen aktiivisuuden puute, haitallinen alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruokavalio ja ilmansaasteet. Riskitekijät altistavat myös mielenterveyden ongelmille, jotka voivat alkaa jo varhain: puolet kaikista mielenterveyden ongelmista alkaa 14 vuoden iässä, mutta useimmat niistä jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Itsemurha onkin 15–19-vuotiaiden toiseksi yleisin kuolinsyy.

Globaali influenssapandemia
Toinen maailmanlaajuinen influenssapandemia on tulossa – emme kuitenkaan tiedä milloin se iskee ja kuinka vakava siitä tulee. Globaali puolustusketju toimii vain yhtä hyvin kuin sen heikoin terveydenhuoltojärjestelmä.

WHO ilmoittaa joka vuosi viruskannat, joiden sisällyttämistä se suosittelee rokotteeseen ihmisten suojelemiseksi kausi-influenssalta. WHO on aloittanut ainutlaatuisen kumppanuuden 153 laitoksen ja 114 maan kanssa sen varalta, että maailmassa syntyy uusi influenssaviruskanta, jonka kehittyminen pandemiaksi on mahdollista. Yhteistyöllä halutaan taata diagnostiikan, rokotteiden ja hoidon tehokas ja tasapuolinen saatavuus erityisesti kehittyvissä maissa.

Haavoittuvuus ja huonot elinolosuhteet
Yli 1,6 miljardia ihmistä (22 prosenttia maailman väestöstä) elää pitkittyneistä kriiseistä (esimerkiksi kuivuudesta, nälänhädästä, konflikteista ja väestöliikkeistä) kärsivillä alueilla ja heikkotasoisen terveydenhuollon piirissä, minkä vuoksi heillä ei ole käytettävissään riittäviä perusterveydenhuoltopalveluita.

Resistenssi antibiooteille ja muille ennaltaehkäiseville lääkkeille
Antibioottien sekä muiden bakteeri- ja malarialääkkeiden kehittäminen on yksi nykyaikaisen lääketieteen suurimmista saavutuksista. Nyt niiden teho on kuitenkin uhattuna. Resistenssi eli bakteerien, loisten, virusten ja sienien vastustuskyky näitä lääkkeitä vastaan voi merkitä kehityksen taantumista ja sitä, ettemme pysty enää hoitamaan keuhkokuumeen, tuberkuloosin, tippurin ja salmonelloosin kaltaisia infektioita.

Tuberkuloosiin sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ja siihen kuolee noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2017 noin 600 000 tuberkuloosipotilasta oli resistenttejä tehokkaimmalle lääkkeelle – ja 82 prosentilla heistä oli tuberkuloosityyppi, joka ei ollut hoidettavissa nykyaikaisilla lääkkeillä.

Ebola ja muut erittäin vaaralliset patogeenit
Vuonna 2018 Kongon demokraattisessa tasavallassa koettiin kaksi erillistä ebola-epidemiaa, joista molemmat levisivät yli miljoonan asukkaan kaupunkeihin. Epidemia ulottui myös konfliktialueelle, jossa ei ollut riittävästi terveydenhuollon henkilöstöä, joka pystyisi tunnistamaan, hoitamaan ja pysäyttämään epidemian ennen kuin siitä kehittyy globaali uhka. Ilman WHO:ta ja tarvittavaa terveydenhuoltoa tämänkaltaiset tilanteet voivat johtaa vakaviin epidemioihin.

Huono perusterveydenhuolto
Ihmiset ottavat yleensä ensimmäiseksi yhteyttä perusterveydenhuoltoon, joka tarjoaa ihannetilanteessa kattavaa, edullista ja yhteisöpohjaista hoitoa koko eliniän ajan. Maailmanlaajuisen hyvinvoinnin takaamiseksi tarvitaan vahvaan perusterveydenhuoltoon perustuvia terveydenhuoltojärjestelmiä.

Monissa maissa, erityisesti matalan tulotason tai keskitulotason maissa, ei kuitenkaan ole riittäviä resursseja laadukkaiden terveydenhuoltopalveluiden tarjoamiseen. Lokakuussa 2018 WHO osallistui Astanassa Kazakstanissa järjestettyyn globaaliin konferenssiin, jossa kaikki maat uudistivat sitoumuksensa perusterveydenhuoltopalveluita koskevaan Alma-Atan julistukseen vuodelta 1978. Vuonna 2019 WHO tekee yhteistyötä kumppaneidensa kanssa vahvistaakseen perusterveydenhuoltoa jokaisessa maassa ja seuratakseen Astanan julistukseen perustuvien konkreettisten sitoumusten edistymistä.

Rokotteet ja tiedonpuute
Rokotevastaisuus eli rokotteista kieltäytyminen henkilökohtaisen vakaumuksen vuoksi uhkaa kehitystä, jota on tapahtunut rokotuksilla ehkäistävien tautien torjunnassa. Rokotus on yksi kustannustehokkaimmista tavoista ehkäistä sairauksia. Rokotuksilla estetään nykyään noin 2–3 miljoonaa kuolemaa vuodessa. Parantamalla maailmanlaajuista rokotussuojaa niitä voitaisiin estää 1,5 miljoonaa lisää.

Esimerkiksi tuhkarokkotapaukset ovat kuitenkin lisääntyneet 30 prosenttia maailmanlaajuisesti. Syyt tähän ovat moninaisia, eivätkä kaikki sairastumiset johdu puutteellisesta rokotussuojasta, mutta tapaukset ovat yleistyneet myös maissa, joista tauti oli saatu hävitettyä jo lähes kokonaan.

Denguekuume
Denguekuume on hyttysten levittämä tauti, joka aiheuttaa flunssankaltaisia oireita. Se voi olla tappava jopa 20 prosentilla niistä, jotka kärsivät vakavista oireista. Denguekuume on ollut kasvava uhka jo vuosikymmenten ajan. Noin 40 prosenttia maailman väestöstä on vaarassa sairastua denguekuumeeseen, ja tartuntoja todetaan noin 390 miljoonaa joka vuosi. WHO:n denguekuumestrategian tavoitteena on puolittaa kuolemantapaukset vuoteen 2020 mennessä.

HIV
HIV:n hoito on kehittynyt valtavasti. HIV-testit, elintärkeät lääkkeet (22 miljoonaa ihmistä on lääkehoidon piirissä) ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat nykyään entistä useampien saatavilla.

Epidemia ei ole kuitenkaan ohi, ja lähes miljoona ihmistä menehtyy joka vuosi HIV:hen tai aidsiin. Tähän mennessä yli 70 miljoonaa ihmistä on saanut HIV-tartunnan ja noin 35 miljoonaa ihmistä on menehtynyt siihen. Nykyään noin 37 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa elää HIV-tartunnan kanssa. HIV-riski on kasvanut nuorilla tytöillä ja naisilla (15–24-vuotiailla): he edustavat neljäsosaa kaikista HIV-tartunnan saaneista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 10 prosenttia.